Mikä on kotimaisen aurinkoenergian rooli kansainvälisessä mittakaavassa?

Kesä on kääntynyt syksyyn, mutta vielä on hyvä hetki muistella kesäkuista SuomiAreenan paneelikeskustelua puhtaan energian ja etenkin aurinkovoiman luomista mahdollisuuksista.

Yleinen harhakäsitys on, että Suomessa on liian pimeää ja kylmää aurinkovoimalle. Itseasiassa tilanne on päinvastainen; Suomessa on mainiot edellytykset aurinkovoiman tuotannolle. Kesällä Suomessa on valoa huomattavasti pidempään kuin Keski-Euroopassa ja viileämpi ilma parantaa aurinkopaneelien tuotantokapasiteettia.

Aurinkovoima ja tuulivoima tukevatkin hyvin toisiaan. Talvisin tuulee runsaasti, jolloin aurinkovoimaa on heikommin saatavilla. Kesällä taas tuulivoimaa saadaan talvea vähemmän, mutta silloin aurinkoenergia paikkaa vajeen.

Paneelikeskusteluun osallistunut, LUT yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen painotti, että puhtaalle energialle on Suomessa valtava potentiaali. ”Fingridin arvion mukaan Suomeen on syntynyt vuonna 2030 enemmän tuuli- ja aurinkovoimaa mitä koko maassa kulutettiin sähköä vuonna 2022. Viime vuonna kulutimme noin 90 terawattituntia, mutta tuotantopotentiaalimme on yli kymmenkertainen.

Suomesta voisikin tulla puhtaan energian suurvalta. Tällä olisi myös merkittävä turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, kun monet maat ovat pyrkineet eroon Venäjän fossiilienergiasta. Keskustelun yhteydessä Petteri Laaksonen totesi, että Suomella ja Ruotsilla on potentiaalia tuottaa jopa neljännes koko Euroopan energiantarpeesta. Tällöin myös alueiden puolustaminen tulee muillekin entistä tärkeämmäksi.

Keskusteluun osallistunut ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola painottikin etenkin pohjoismaisten demokratioiden tarvetta pitää jatkossa tiiviimmin yhtä myös energian saralla.

Keskustelussa paljon tilaa sai myös Itä-Suomi, jonne energiahankkeita toivottaisiin. Itse aurinkoenergian työllistämisvaikutus ei ole valtava, mutta sen jatkojalosteiden, kuten vihreän vedyn ja teräksen, kohdalla puhutaan jopa kymmenistä tuhansista työpaikoista pelkästään Itä-Suomen alueelle. Uusiutuva energia onkin enää harvoja tapoja tuoda elinvoimaa tasaisesti ympäri Suomen.

Ennen jatkojalosteita tarvitaan kuitenkin sitä puhdasta energiaa. Korkian perustaja ja hallituksen jäsen Martti Malmivirta totesi houkuttelevan investointiympäristön muodostuvan jouhevasta luvituksesta, vakaudesta ja ennustettavuudesta. Investorit pitävätkin Suomea tällä hetkellä erittäin houkuttelevana kohteena.

Keskustelua virisi myös maankäytöstä. Oikean tiedon välittäminen ihmisille on erittäin olennaista, koska energiahankkeiden ympärillä on vuosien saatossa pyörinyt erinäisiä väärinkäsityksiä. Aurinkovoiman suuria etuja ovat mm. se, että aurinkopuistoja voidaan rakentaa pitkälti sellaisille alueille, jotka eivät vahingoita biodiversiteettiä. Mahdollisuuksia on jopa päinvastaisiin vaikutuksiin. Aurinkopuistojen ympäristöön voidaan istuttaa esimerkiksi niittyjä, joilla torjutaan luontokatoa.

Aurinkovoiman potentiaalin tunnistavat myös maanomistajat sanoi MTK:n maankäytön asiantuntija Juha Ikonen. Ikonen totesikin uusiutuvan energian tuovan maakuntiin työpaikkoja, elinvoimaa ja vaurautta. Maanomistajat haluavat olla tätä luomassa.

Katso Auringosta Energiaa -koalition SuomiAreenassa järjestämän paneelikeskustelu täältä.

Blogin on kirjoittanut Auringosta Energiaa -koalitio.